Taidemaalariliiton nettisivulta www.painters.fi löytyy ohjeet, joilla jokainen voi vaikuttaa vaaleissa tekemällä ehdokkaalleen kysymyksen/ kysymyksiä.
Ohjeet on laadittu siten, että kysyjä voi itse miettiä paljonko hänellä on aikaa vaalivaikuttamiseen. Toimintamallit ovat käytettävissä olevan ajan mukaan: 2h, 1h, 45min, 0,5h ja 5min. Eli viidessä minuutissakin ehtii vaikuttaa lähettämällä valitsemalleen ehdokkaalle sähköpostikysymyksen. Saadut vastaukset ovat luettavissa taidemaalariliiton kotisivulla.
Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä käytti tätä 5 minuutin kysymys-mallia kysymällä jokaiselta kansanedustajalta otsikolla: kyllä vai ei/ eläkekysymys. Haluaisitteko vastata minulle tulevia eduskuntavaaleja ajatellen seuraavaan kysymykseen kyllä/ei ja perustella sitten vastauksenne? (Vapailla taiteilijoilla tarkoitan säveltäjiä, sanoittajia, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita, joilla ei ole työsuhteista työtä)
1.Tulisiko vapaille taiteilijoille luoda oma eläkelaki, jossa on palkansaajien tasoinen maksuosuus ja eläketurva?
Voimme tulla tutkija Ari Aaltosen kanssa esittelemään eläkemallia ja kustannuksia, jotka ovat julkiselle taloudelle kustannusneutraalit jopa 20 vuoden kuluttua, jolloin eläkkeitä jo maksettaisiin. kts. laskelmat ja liitteet taidemaalariliiton sivulta.
Kysymyksen jatkeeksi Märkälä linkitti lisätiedoksi Taidemaalariliiton eläketutkimuksen, Vapaiden taiteilijoiden eläkemallin ja kustannuslaskelmat.
http://www.painters.fi/tiedostot/TML_elaketutkimus_2010.pdf
http://www.painters.fi/tait_tyon_elakemalli%208_3_2011.pdf
http://www.painters.fi/TtEL_kustannukset04032011-1-2.pdf
Vastaajissa on ollut aidosti asiasta kiinnostuneita kansanedustajia, jotka ovat halunneet lisätietoja ja asiasta onkin käynnistynyt lobbauskierros, jota mm. MTV3:n uutiset kävivät kuvaamassa 1.4.2011. Uutisissa lobbaamamme kokoomuksen eduskuntaehdokas Hannele Luukkainen kertoi, että tämä on ensimmäinen kerta kun joku lobbaa näin huolellisella tutkimustiedolla ja valmiiksi, tarkkaan mietityllä mallilla sekä kustannuslaskelmilla.
Hyvää mallissa on myös se, että se on valtion julkiselle taloudelle kustannusneutraali pitkälläkin aikavälillä. Luukkainen on ekonomisti ja hän piti mallin kannustavuutta taiteilijalle hyvänä sekä vaikutuksia julkiseen sektoriin hyvänä. Luukkainen totesi myös vuonna 2009 tulleen apurahansaajien eläketurvalain syntyneen valmiiksi torsona, sillä se ei kerrytä taiteilijoille eläkettä. Yksinkertaisella mallilla on Luukkaisen mukaan tilausta.
Lobbauksen edetessä on useammasta suusta todettu, että virheellisesti on yritetty miettiä korjausta yhdellä ja samalla keinolla kaikille pienituloisille Suomessa samalla kertaa. Toimijoita on eri tilanteissa eri tarpein. Esim. Vapaat taiteilijat: säveltäjät, sanoittajat, kirjailijat ja kuvataiteilijat ovat aivan eri asemassa kuin työsuhteessa työtään tekevät taiteilijat (kuten näyttelijät, orkesterimuusikot, teatteri- ja media-ala). Lisäksi on pienituloisia pienyrittäjiä, joilla on aivan eri tarpeet.
Helpoin tapa jättää hoitamatta tämän pienituloisten ryhmän asiaa on poliitikoilta ollut laittaa nämä ryhmät neuvottelemaan keskenään, jolloin yhteistä lopputulosta ei ryhmien erilaisten tarpeiden vuoksi synny. Siksi onkin tärkeää ratkaista eläkekysymyskin ryhmä kerrallaan: nyt ensin vapaat taiteilijat, sillä meillä on valmis mietitty kustannusneutraali malli. Kun vapaiden taiteilijoiden eläkeongelma on ratkaistu, voidaan mallin kokemuksia hyödyntää ja soveltaa esim. yrittäjien eläkeongelmaan.
3. huhtikuuta 2011
3. maaliskuuta 2011
Kuvataiteilijoille pitää saada palkansaajan sosiaaliturva
Suomessa toimii ammattiryhmä, jolla sairaspäivärahat, äitiyspäivärahat, työttömyys- ja eläketurva perustuvat satunnaisiin pätkätyötuloihin. Näitä pätkätöitä on tehty kun taiteelliselta työtä ehditään -taiteellisen työn ollessa siis se varsinainen ammatti. Vaikka asiat ovatkin edistyneet siten, että apurahansaajatkin pääsivät lakisääteisen eläketurvan piirin muutama vuosi sitten, ei taiteilijalle kerry eläkettä edes täysimääräisistä vuosiapurahoista kuin valtion takuueläkkeen verran (ent. Kansaneläke). Taiteilijan on kuitenkin pienestä apurahastaan lakisääteiset eläkemaksut maksettava - varsinainen kannustinloukku.
Haluammeko, että taiteilijat jätetään eläkkeensä kanssa heitteille, samalla kun juhlapuheissa puhutaan tulevaisuuden Suomen elävän juuri luovuudesta? Taidemaalariliiton vastavalmistuneen eläketutkimuksen mukaan Kuvataiteilijoiden lakisääteinen eläketurva tulee heikkenemään merkittävästi, kun 1960 ja sen jälkeen syntyneet siirtyvät eläkkeelle. Elinaikakerroin heikentää entisestään näiden nuorempien ikäluokkien tilannetta. Puolet esim. 60-luvulla syntyneiden eläkkeistä on jo kerrytetty ja eläke-ennuste on hieman yli 400euroa/kk. Nyt olisi aika toimia, jotta vapaille taiteilijoille ehditään saada eläketurva. Tämä asia on kirjattava aloittavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Taide ja kulttuuri tarjoavat ihmisille tärkeitä arkielämän kokemuksia tehden elämän merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Tämä kokemus on edellytys henkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Arjen kulttuurisuus avaa näkökulman sekä ihmisen omaan että yhteiskunnallisten toimijoiden mahdollisuuksiin käyttää taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuottamisessa. Omat merkitykselliset kokemukset, elämykset, luovuus, vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen toisten ihmisten kanssa vahvistavat identiteettiä ja lähiyhteisöjä.
Asuinalueilla ja lähiöissä, joilla on taidetta ihmiset viihtyvät ja ilkivalta ja töhryt vähenevät. Oman elämänsä hallinnan tunteen myötä ihmiset voivat paremmin ja sairastavat vähemmän, se on yhteiskunnalle edullista.
Aina löytyy niitä, jotka haluaisivat taiteilijoista yrittäjiä ja nimenomaan omaa taidetta myymällä ja yrittäjäeläkettä maksamalla saamaan taiteilijalle kasaan oman eläketurvan. Taide on kuitenkin uniikkia, vapaasta luovuuden tilasta syntyvää eikä voi perustua monistettavuuteen ja halpuuteen tai siihen, että taidetta tehdään liukuhihnalta kaupallisen idean inspiroimana. Silloin kysymys ei ole enää taiteesta vaan jostakin ihan muusta. Yrittäjyys ei sovi tilastojen valossa taiteilijuuteen.
Taiteilija työllistää kuitenkin muita. Työskennellessään taiteilija työllistää materiaalinvalmistajia, maali-, liima- ja kangaskauppiaita, pronssivaluyrityksiä, työhuoneen vuokranantajia, puutavaraliikkeitä, kiviveistämöitä, valokuvauslaboratorioita jne. - taiteen alasta riippuen. Näyttelyitä järjestettäessä työllistyy kuljetusliikettä, gallerian ja museon henkilökuntaa, tiedottajia, toimittajia, avajaistarjoilun järjestäjiä, valokuvaajia, kopio- ja painotaloja, taiteilijaseurojen henkilökuntaa, kuraattoreita… Taide tekee hyvää paitsi ihmisille, varsinkin kulttuuritoimialojen ja taidetta sivuavien alojen taloudelle.
Taide antaa kunnalle identiteetin ja nostaa alueen arvoa, taide on arvokasta - arvostakaamme myös taiteilijaa - sosiaaliturvan verran!
Etukäteen eläkkeestä ja sosiaaliturvasta kiittäen.
Maaria Märkälä, taidemaalari
PJ, taidemaalariliitto
Haluammeko, että taiteilijat jätetään eläkkeensä kanssa heitteille, samalla kun juhlapuheissa puhutaan tulevaisuuden Suomen elävän juuri luovuudesta? Taidemaalariliiton vastavalmistuneen eläketutkimuksen mukaan Kuvataiteilijoiden lakisääteinen eläketurva tulee heikkenemään merkittävästi, kun 1960 ja sen jälkeen syntyneet siirtyvät eläkkeelle. Elinaikakerroin heikentää entisestään näiden nuorempien ikäluokkien tilannetta. Puolet esim. 60-luvulla syntyneiden eläkkeistä on jo kerrytetty ja eläke-ennuste on hieman yli 400euroa/kk. Nyt olisi aika toimia, jotta vapaille taiteilijoille ehditään saada eläketurva. Tämä asia on kirjattava aloittavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Taide ja kulttuuri tarjoavat ihmisille tärkeitä arkielämän kokemuksia tehden elämän merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Tämä kokemus on edellytys henkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Arjen kulttuurisuus avaa näkökulman sekä ihmisen omaan että yhteiskunnallisten toimijoiden mahdollisuuksiin käyttää taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuottamisessa. Omat merkitykselliset kokemukset, elämykset, luovuus, vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen toisten ihmisten kanssa vahvistavat identiteettiä ja lähiyhteisöjä.
Asuinalueilla ja lähiöissä, joilla on taidetta ihmiset viihtyvät ja ilkivalta ja töhryt vähenevät. Oman elämänsä hallinnan tunteen myötä ihmiset voivat paremmin ja sairastavat vähemmän, se on yhteiskunnalle edullista.
Aina löytyy niitä, jotka haluaisivat taiteilijoista yrittäjiä ja nimenomaan omaa taidetta myymällä ja yrittäjäeläkettä maksamalla saamaan taiteilijalle kasaan oman eläketurvan. Taide on kuitenkin uniikkia, vapaasta luovuuden tilasta syntyvää eikä voi perustua monistettavuuteen ja halpuuteen tai siihen, että taidetta tehdään liukuhihnalta kaupallisen idean inspiroimana. Silloin kysymys ei ole enää taiteesta vaan jostakin ihan muusta. Yrittäjyys ei sovi tilastojen valossa taiteilijuuteen.
Taiteilija työllistää kuitenkin muita. Työskennellessään taiteilija työllistää materiaalinvalmistajia, maali-, liima- ja kangaskauppiaita, pronssivaluyrityksiä, työhuoneen vuokranantajia, puutavaraliikkeitä, kiviveistämöitä, valokuvauslaboratorioita jne. - taiteen alasta riippuen. Näyttelyitä järjestettäessä työllistyy kuljetusliikettä, gallerian ja museon henkilökuntaa, tiedottajia, toimittajia, avajaistarjoilun järjestäjiä, valokuvaajia, kopio- ja painotaloja, taiteilijaseurojen henkilökuntaa, kuraattoreita… Taide tekee hyvää paitsi ihmisille, varsinkin kulttuuritoimialojen ja taidetta sivuavien alojen taloudelle.
Taide antaa kunnalle identiteetin ja nostaa alueen arvoa, taide on arvokasta - arvostakaamme myös taiteilijaa - sosiaaliturvan verran!
Etukäteen eläkkeestä ja sosiaaliturvasta kiittäen.
Maaria Märkälä, taidemaalari
PJ, taidemaalariliitto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)